Oikeus sosiaaliturvaan

Oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon ovat ihmisoikeuksia, jotka turvataan kansainvälisessä oikeudessa ja perustuslaissa. Huomattavan monen kohdalla nämä oikeudet eivät Suomessa toteudu.

Taloudellisilla, sosiaalisilla ja sivistyksellisillä oikeuksilla tarkoitetaan ihmisoikeuksia, jotka koskevat ihmisarvoisen elämän olosuhteita. Näihin oikeuksiin kuuluvat esimerkiksi oikeus riittävään ravintoon ja veteen, oikeus opetukseen ja työhön, oikeus terveyteen – sekä oikeus sosiaaliturvaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Suomessa on noin 650 000 ihmistä, joilla on haasteita perustoimeentulonsa kanssa.

Sosiaaliturvalla on tärkeä rooli köyhyyden vähentämisessä, yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä, koska sen tarkoitus on jakaa voimavaroja niitä tarvitseville.

YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus (TSS-sopimus) edellyttää valtiota pyrkimään taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen. Suomi ratifioi TSS-sopimuksen vuonna 1976.

Miten Amnesty työskentelee riittävän sosiaaliturvan eteen?

Amnesty ja Ihmisoikeusliitto julkaisivat vuonna 2021 selvityksen perusturvan riittämättömästä tasosta Suomessa, koska Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä toistuvasti moitteita perusturvan alhaisesta tasosta. Raportti osoittaa, etteivät oikeudet sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon toteudu huomattavan monen ihmisen kohdalla Suomessa.

Amnesty vaatii hallitusta uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmää niin, että se takaa ihmisarvoisen elämän edellytykset kaikille. Uudistamisen pitää perustua tutkittuun tietoon, jotta se ottaa huomioon myös haavoittuvassa asemassa olevat ja marginalisoidut ihmisryhmät.

Mitä perusturva tarkoittaa?

Perusturvaan kuuluvat vähimmäistason sosiaaliturvaetuudet, jotka ovat matalammalla tasolla kuin ansiosidonnaiset etuudet. Perusturvaetuuksia ovat esimerkiksi vähimmäistason työttömyysetuudet, perhe-etuudet, eläkkeet, sairausetuudet sekä opintoraha. Perusturvaa täydentävät asumis- ja toimeentulotuet.

Perusturvan pitäisi nimensä mukaisesti olla turvaverkko, joka takaa kohtuullisen elintason heille, joiden toimeentulo ei ole muutoin riittävä. Sen riittämätön taso ja esteet saatavuudessa ovat pakottaneet yhä useammat turvautumaan toimeentulotukeen, jonka tarkoitus on olla väliaikainen ja viimesijainen etuus yllättävien tai erityisten tilanteiden varalle. Siitä on kuitenkin tullut pysyvä osa monien toimeentuloa.

Millaisia moitteita Suomi on saanut?

TSS-sopimuksen toimeenpanoa valvovan TSS-komitean mukaan valtioilla on velvollisuus turvata sosiaaliturvan riittävyys ja saatavuus. TSS-komitea on todennut viimeksi maaliskuussa 2021 Suomen sosiaaliturvan olevan riittämätön suhteessa TSS-sopimuksen velvoitteisiin. Tämän vuoksi komitea edellyttää Suomelta nopeutettua raportointia vuonna 2023 sosiaaliturvaa koskevien suositustensa toimeenpanosta.

Komitea totesi, että vuosina 2015–2019 Sipilän hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset tekivät sen tasosta riittämättömän turvaamaan ihmisoikeuksien toteutumisen. Komitea oli myös huolissaan siitä, että etuuksien heikennykset ovat kohdistuneet suhteettomasti heikossa asemassa oleviin ryhmiin.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on myös toistuvasti antanut Suomelle moitteita sosiaaliturvan riittämättömästä tasosta. Lisäksi kotimainen perusturvan riittävyyttä arvioiva asiantuntijaryhmä on todennut perusturvaetuuksien saajien tulotason riittämättömäksi kattamaan kohtuullista minimikulutusta.

Lue lisää: